sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Raikas kesälook blogille

Testaanpa tällaista valmispohjaa, joita on nyt kovasti koko ajan yllytetty kokeilemaan ja mainos poukkoaa aina silmille. Sopii muuten hyvin mun irssiin, joka sekin on valkoista mustalla!

Eka lomaviikko meni jotta humahti. Vähän on tullut puutarhuroitua, muttei paljon muuta. No perjantaina kävin kokeilemassa, miten Helkama kulkee ja kulkihan se, mitä nyt vaihteet vähän epäsynkassa eli tarvii viedä huoltoon. Niin ja eilen Kantolat oli meillä iltaa viettämässä, pelattiin raivokkaasti Wiitä ja naposteltiin vähän herkkuja.

Alkavalla viikolla pitäisi saapua hoitojänönen, olisi suunnitelmissa käydä Muroleen kanavalla ja sitten ensi viikonlopuksi tulee hoitokoiranen. Myös Iklussa pitäis piipahtaa...

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Hervannasta Orimattilaan ja Knossokselle polkupyörällä

Me oltiin viime yönä sukunimikaima-Jennin kanssa Knossoksella. Se sai jostain allensa custom-moottoripyörän ja rupesi päristelemään sillä niityllä. Auringonlaskussa ajaessaan se näytti punaisessa tukassa ja ruskeissa bootseissa niin kuvaukselliselta, että piti lähteä hakemaan kamera majapaikasta. Ainoa vaan, että siinä kohtaa tajusin, että mehän ollaankin Hervannassa ja Knossokselle on ihan törkee matka.

Mutta ei se mitään, koska Jenni neuvoi oikotien! Otin polkupyörän, ajoin Pohjois-Hervantaan ja siitä Kanjonin (Hervannassa jopa on oikeasti kanjoni, vaikka sekin kuulostaa unihäröilyltä) reunustaa seuraten länteen. Ja kas, siellähän jo hetken päästä näkyikin sillalla tienviitat ORIMATTILA ja KNOSSOS! Ei muuta kuin siitä vaan Knossoksen suuntaan ja pian olinkin jo hotellilla. Paitsi että se hotelli olikin jo siinä vaiheessa meidän Hallituskadun talo, jossa hiipparoin luvatta. Siellä entisessä meidän rapussa oli joku huoltomiesmajoitus ja niille äijille oli rakennettu nukkumapaikkoja rapussa oleviin syvennyksiin. Kävin siellä kellarissa vessassa ja yritin liikkua hiljaa.

Takaisin pyörillessäni palasinkin johonkin keskusta-alueelle ja näin Jaken (isäpuoli) baarissa. Menin sen kanssa yhdelle ja ajattelin, että kyllä Jenni jaksaa odottaa ja kun tässä matkassa meni muutenkin niin kauan, niin ei siellä mitään kuvausvaloa enää ole. Kun vihdoin pääsin sinne niitylle, ei siellä enää ketään ollut. Bongasin kuitenkin jonkun toisen kaverin ja jatkettiin sen kanssa iltaa. Kun palattiin hotellille, katselin itseäni hissin peilistä ja totesin, että olenpa näemmä ottanut tatuointeja joka paikkaan, myös naamaan ja kaulaan. Tarkempi tutkiskelu osoitti, että tatskat olikin vaan kynällä piirrettyjä ja täplät naamassa pelkkiä aurinkoisesta Knossos-päivästä johtuvia pisamia.

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Ultimate boredom

Siitä tietää, että juhannus on tylsä, kun kattelee yksin Hollow Man -elokuvan ja sen perään vielä Hollow Man -elokuvan kakkososan sekä niiden perään kaksi jaksoa jotain aivan karmeita kotivideo-ohjelmia. Pyykkikone ja kuivuri ovat käynnissä, juon kaakaota ja syön pipareita. Päivällä imuroin talon, siivosin kylppärin ja rottahäkin. Rankka meno! Toisaalta en olis mitään enempää jaksanutkaan. Väsyttäispä jo, että vois ees mennä nukkumaan.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Lomaunia

Kai sitä vois viime yön unosiakin raportoida, nyt kun ei pääse töissä tekemään kaikkia kivoja rapsoja siitä sun tästä aiheesta. Yksi uni olikin hiukan työaiheinen, olin meinaan tekemässä työsopimusta Tenho Saurénille tai konstaapeli Artturi Reinikaiselle (jotka on suht sama asia). Se oli menossa johonkin vahtimestariksi ja sen työsopimukseen tuli joku 5-6 sivua, koska kopsasin siihen tekstiä sen kirjoittamasta kirjasta. Sitten laitoin sen allekirjoittamaan pariin kohtaan sopimusta. Mulla oli päällä univormu ja työsopimus kirjoitettiin laivahytin näköisessä tilassa, jota en ollut jaksanut siivota.

Toisessa unessa olin kesäaikaan laskettelurinteessä, joka siis oli nurmikkoa. Siinä oli joku jännä ilmavirtausilmiö, koska kun laittoi jalattoman konttorituolin (eli pelkkä istuinosa ja selkänoja) siihen kohtaan, josta jyrkkä lasku alkaa, se leijui ilmassa ja sen päälle pystyi istumaan. Piti vaan istua aika kevyesti ja olla heilumatta. Istuin siinä ilmassa jonkun muun kanssa vierekkäisillä tuoleilla ja pyysin yhtä mun työntekijää ottamaan kuvan. Se ei yhtään osannut kuvata ja meinas mennä hermo! Se oli ottanut yhden kuvan, jossa näkyi vaan kropat vyötäröstä ylöspäin ja sekin kuva oli heilahtanut. Millään ei mennyt perille, että haluan luonnollisesti sellaisen kuvan, josta ilmenee, että siinä todella leijutaan ilmassa. Koska eihän sellaista kukaan usko ilman todisteita.

Kolmannessa muistamassani unessa mulla oli jo Tarmo-ibizanpodenco hoidossa (se on tulossa meille yhdeksi viikonlopuksi heinäkuussa) ja se kiskoi ihan kamalasti. Jouduin pitelemään kaikin voimin, kun joku kuvataiteilijatäti katseli sitä inhoten ja huusi, että et päästä sitä tänne. Teki mieli päästää koira ihan tahallaankin kun se ämmä oli niin ärsyttävä.

LOMALOMALOOOO!

Hulabaloo balai balai, me kalju noita ryöstetään, hulabaloo balai. Nukuin 11 tunnin yöunet, nyt pitäis vähän imuroida ja siivota sauna juhannuskuntoon. Pitänee myös käydä pöllimässä jostain vähän koivunoksia saunatunnelmaksi, vaikkei meillä vihdotakaan. Muuten ihan perus, ei mitään erityisiä suunnitelmia. Ehkä grillausta illemmalla jos keli antaa myöten.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Kaksi, två, two, zwei, due, deux

Että voi tuntua ylivoimaiselta kaksi vaivaista aamua! Mutta kai ne tässä vielä sinnittelee. Juhannukseenkin enää kolme yötä. En kyllä hae mitään yrttejä tyynyn alle tai tulee punkkeja ja kirvoja petiin.

lauantai 19. kesäkuuta 2010

TJ 4

Neljä työpäivää enää ennen kesälomaa! Hartiat on jo niin jumissa, että pitää vetää kaksin käsin relaksantteja ja tulehduskipulääkkeitä. Mutta neljä päivää ja sitten neljä viikkoa. Suunnitelmissa on mökkeilyä, maaseutumatkailua, tyttöjen kanssa terassilla hihhulointia ja yksi viikonloppu koiranhoitoa. Siinähän se loma sitten rattoisasti hurahtaakin.

Afrikassa reissaamassa

Mulla oli tällä viikolla yhtenä yönä ihan todella hämärä uni. Olin isän ja siskon kanssa matkoilla jossain Afrikassa ja meillä oli siellä vuokrahuoneisto. Se oli todella tilava ja erikoinen, kaikki materiaalit kiveä, isoja ikkunoita joka puolelle ja erikoisuutena observatorio. Sinne havaintokupuun johti hyvin ahdas kierreportaikko, jota ympäröi kapea keltainen metalliputki. Portaat oli niin ahtaat, ettei käsiä mahtunut nostamaan ylös, vaan pienin askelin piti köpöttää ylöspäin kädet vartalonmyötäisesti ja tuli kauhea ahtaan paikan kammo. Menin kuitenkin ylös asti vain todetakseni, että se putki jatkuu korkealle observatorion lattian yläpuolelle eikä putken ulkoseinissä ole mitään jalansijaa eikä tikkaita eli ei sinne päässyt.

Sitten oltiin paikallisessa ruokaravintolassa, josta mun piti lähteä käymään huoneistolla. Välissä oli joku ostoskeskuksen tyyppinen paikka, jossa oli kauheasti ovia joka puolella ja mulla meni suuntavaisto sekaisin. Jouduin tilaan, jossa oli aktiviteetteja lapsille ja iso lattiapinta-ala päällystetty joustavalla vaahtokumimaisella materiaalilla, jossa ei pystynyt etenemään muuta kuin loikkimalla. Kysyin joltain ryhmänvetäjän näköiseltä naiselta, mitä se materiaali oikein on ja se vastasi, että se on eräänlaista kaurasta valmistettua vaahtomuovia. Sitä kuulemma saa ostettua Suomestakin sellaisena rouhemuotoisena, vähän kuin tyynyn täytettä.

Paikallinen ruoka ei sisältänyt tuoreita kasviksia ja seuraavana yönä meille tuli kauhea himo saada salaattia. Yöaikaan siinä kaupungissa oli porttikongit suljettuja ja portinvartijoille piti sanoa salasana, että pääsi läpi. Lähistöllä oli basaari/torirakennus, jossa oli monessa kerroksessa myyntitiskejä. Ajateltiin, että sieltä varmaan saisi kasviksia. Rakennus oli kuitenkin vartioitu, joten varustauduimme kirveillä ja lainasimme kärryt, joihin saaliin voi lastata. Saatiinkin lopulta haltuumme kasviksia eikä ollut näkynyt edes vartijoita, mutta sitten huomattiin, että siellä on myös herkullisen näköisiä karkkeja ja ruvettiin mättämään niitä pusseihin. Silloin vartijat aloittivatkin kierroksensa ja jouduttiin piileskelemään tiskien takana. Ei kuitenkaan ehditty jäädä kiinni, kun heräsin.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Ahkeruus on tuhomme

Niinnii, hyvinpä taas oon jaksanut blogata. Kai sekin piisaa, jos puolivuosittain päivittää? Mun elämä on muutenkin niin tylsää, että ei siitä joka päiväks riitä kerrottavaa. Talossa on ekat keväthommat pihalla tehty ja naapurista haettu vähän lisää sipulikasveja, raparperia ja korean (kovan) onnenpensas. No sellanen pikkujuttu tossa oli, että lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljystä maalämpöön. Tuolta voi kattella halutessaan kuvia tapahtumista: http://roundex.fi/~hannas/Remontti .

Elukkapuolella jotain uutta kanssa, joulukuussa tuli muutama natalhiiri ja nyt niitä on muutama enemmän. Jos vaikka niillä saisi pytikan syömään vähän isompaa sapuskaa, kun rotta ei muka kelpaa. Tyhmä Nuppu. Nupulla on terrassa kaapelin lisäksi lämmittimenä infrapunalamppu ja naapurit oli kuulemma ihmetelleet iltaisin koiria lenkittäessä, että mikä pornovalo yläkerrasta paistaa. Pätsiniemestä tuli kertaheitolla punaisten lyhtyjen alue... Kivasti tässä on jo päästy juttuihin naapuruston kanssa.

Nyt ei kirjoitussuoli pulputa, taidan mennä iltatoimiin ja peiton alle lueksimaan.