Raikas kesälook blogille

Testaanpa tällaista valmispohjaa, joita on nyt kovasti koko ajan yllytetty kokeilemaan ja mainos poukkoaa aina silmille. Sopii muuten hyvin mun irssiin, joka sekin on valkoista mustalla!

Eka lomaviikko meni jotta humahti. Vähän on tullut puutarhuroitua, muttei paljon muuta. No perjantaina kävin kokeilemassa, miten Helkama kulkee ja kulkihan se, mitä nyt vaihteet vähän epäsynkassa eli tarvii viedä huoltoon. Niin ja eilen Kantolat oli meillä iltaa viettämässä, pelattiin raivokkaasti Wiitä ja naposteltiin vähän herkkuja.

Alkavalla viikolla pitäisi saapua hoitojänönen, olisi suunnitelmissa käydä Muroleen kanavalla ja sitten ensi viikonlopuksi tulee hoitokoiranen. Myös Iklussa pitäis piipahtaa...

Hervannasta Orimattilaan ja Knossokselle polkupyörällä

Me oltiin viime yönä sukunimikaima-Jennin kanssa Knossoksella. Se sai jostain allensa custom-moottoripyörän ja rupesi päristelemään sillä niityllä. Auringonlaskussa ajaessaan se näytti punaisessa tukassa ja ruskeissa bootseissa niin kuvaukselliselta, että piti lähteä hakemaan kamera majapaikasta. Ainoa vaan, että siinä kohtaa tajusin, että mehän ollaankin Hervannassa ja Knossokselle on ihan törkee matka.

Mutta ei se mitään, koska Jenni neuvoi oikotien! Otin polkupyörän, ajoin Pohjois-Hervantaan ja siitä Kanjonin (Hervannassa jopa on oikeasti kanjoni, vaikka sekin kuulostaa unihäröilyltä) reunustaa seuraten länteen. Ja kas, siellähän jo hetken päästä näkyikin sillalla tienviitat ORIMATTILA ja KNOSSOS! Ei muuta kuin siitä vaan Knossoksen suuntaan ja pian olinkin jo hotellilla. Paitsi että se hotelli olikin jo siinä vaiheessa meidän Hallituskadun talo, jossa hiipparoin luvatta. Siellä entisessä meidän rapussa oli joku huoltomiesmajoitus ja niille äijille oli rakennettu nukkumapaikkoja rapussa oleviin syvennyksiin. Kävin siellä kellarissa vessassa ja yritin liikkua hiljaa.

Takaisin pyörillessäni palasinkin johonkin keskusta-alueelle ja näin Jaken (isäpuoli) baarissa. Menin sen kanssa yhdelle ja ajattelin, että kyllä Jenni jaksaa odottaa ja kun tässä matkassa meni muutenkin niin kauan, niin ei siellä mitään kuvausvaloa enää ole. Kun vihdoin pääsin sinne niitylle, ei siellä enää ketään ollut. Bongasin kuitenkin jonkun toisen kaverin ja jatkettiin sen kanssa iltaa. Kun palattiin hotellille, katselin itseäni hissin peilistä ja totesin, että olenpa näemmä ottanut tatuointeja joka paikkaan, myös naamaan ja kaulaan. Tarkempi tutkiskelu osoitti, että tatskat olikin vaan kynällä piirrettyjä ja täplät naamassa pelkkiä aurinkoisesta Knossos-päivästä johtuvia pisamia.