lauantai 26. kesäkuuta 2010

Ultimate boredom

Siitä tietää, että juhannus on tylsä, kun kattelee yksin Hollow Man -elokuvan ja sen perään vielä Hollow Man -elokuvan kakkososan sekä niiden perään kaksi jaksoa jotain aivan karmeita kotivideo-ohjelmia. Pyykkikone ja kuivuri ovat käynnissä, juon kaakaota ja syön pipareita. Päivällä imuroin talon, siivosin kylppärin ja rottahäkin. Rankka meno! Toisaalta en olis mitään enempää jaksanutkaan. Väsyttäispä jo, että vois ees mennä nukkumaan.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Lomaunia

Kai sitä vois viime yön unosiakin raportoida, nyt kun ei pääse töissä tekemään kaikkia kivoja rapsoja siitä sun tästä aiheesta. Yksi uni olikin hiukan työaiheinen, olin meinaan tekemässä työsopimusta Tenho Saurénille tai konstaapeli Artturi Reinikaiselle (jotka on suht sama asia). Se oli menossa johonkin vahtimestariksi ja sen työsopimukseen tuli joku 5-6 sivua, koska kopsasin siihen tekstiä sen kirjoittamasta kirjasta. Sitten laitoin sen allekirjoittamaan pariin kohtaan sopimusta. Mulla oli päällä univormu ja työsopimus kirjoitettiin laivahytin näköisessä tilassa, jota en ollut jaksanut siivota.

Toisessa unessa olin kesäaikaan laskettelurinteessä, joka siis oli nurmikkoa. Siinä oli joku jännä ilmavirtausilmiö, koska kun laittoi jalattoman konttorituolin (eli pelkkä istuinosa ja selkänoja) siihen kohtaan, josta jyrkkä lasku alkaa, se leijui ilmassa ja sen päälle pystyi istumaan. Piti vaan istua aika kevyesti ja olla heilumatta. Istuin siinä ilmassa jonkun muun kanssa vierekkäisillä tuoleilla ja pyysin yhtä mun työntekijää ottamaan kuvan. Se ei yhtään osannut kuvata ja meinas mennä hermo! Se oli ottanut yhden kuvan, jossa näkyi vaan kropat vyötäröstä ylöspäin ja sekin kuva oli heilahtanut. Millään ei mennyt perille, että haluan luonnollisesti sellaisen kuvan, josta ilmenee, että siinä todella leijutaan ilmassa. Koska eihän sellaista kukaan usko ilman todisteita.

Kolmannessa muistamassani unessa mulla oli jo Tarmo-ibizanpodenco hoidossa (se on tulossa meille yhdeksi viikonlopuksi heinäkuussa) ja se kiskoi ihan kamalasti. Jouduin pitelemään kaikin voimin, kun joku kuvataiteilijatäti katseli sitä inhoten ja huusi, että et päästä sitä tänne. Teki mieli päästää koira ihan tahallaankin kun se ämmä oli niin ärsyttävä.

LOMALOMALOOOO!

Hulabaloo balai balai, me kalju noita ryöstetään, hulabaloo balai. Nukuin 11 tunnin yöunet, nyt pitäis vähän imuroida ja siivota sauna juhannuskuntoon. Pitänee myös käydä pöllimässä jostain vähän koivunoksia saunatunnelmaksi, vaikkei meillä vihdotakaan. Muuten ihan perus, ei mitään erityisiä suunnitelmia. Ehkä grillausta illemmalla jos keli antaa myöten.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Kaksi, två, two, zwei, due, deux

Että voi tuntua ylivoimaiselta kaksi vaivaista aamua! Mutta kai ne tässä vielä sinnittelee. Juhannukseenkin enää kolme yötä. En kyllä hae mitään yrttejä tyynyn alle tai tulee punkkeja ja kirvoja petiin.

lauantai 19. kesäkuuta 2010

TJ 4

Neljä työpäivää enää ennen kesälomaa! Hartiat on jo niin jumissa, että pitää vetää kaksin käsin relaksantteja ja tulehduskipulääkkeitä. Mutta neljä päivää ja sitten neljä viikkoa. Suunnitelmissa on mökkeilyä, maaseutumatkailua, tyttöjen kanssa terassilla hihhulointia ja yksi viikonloppu koiranhoitoa. Siinähän se loma sitten rattoisasti hurahtaakin.

Afrikassa reissaamassa

Mulla oli tällä viikolla yhtenä yönä ihan todella hämärä uni. Olin isän ja siskon kanssa matkoilla jossain Afrikassa ja meillä oli siellä vuokrahuoneisto. Se oli todella tilava ja erikoinen, kaikki materiaalit kiveä, isoja ikkunoita joka puolelle ja erikoisuutena observatorio. Sinne havaintokupuun johti hyvin ahdas kierreportaikko, jota ympäröi kapea keltainen metalliputki. Portaat oli niin ahtaat, ettei käsiä mahtunut nostamaan ylös, vaan pienin askelin piti köpöttää ylöspäin kädet vartalonmyötäisesti ja tuli kauhea ahtaan paikan kammo. Menin kuitenkin ylös asti vain todetakseni, että se putki jatkuu korkealle observatorion lattian yläpuolelle eikä putken ulkoseinissä ole mitään jalansijaa eikä tikkaita eli ei sinne päässyt.

Sitten oltiin paikallisessa ruokaravintolassa, josta mun piti lähteä käymään huoneistolla. Välissä oli joku ostoskeskuksen tyyppinen paikka, jossa oli kauheasti ovia joka puolella ja mulla meni suuntavaisto sekaisin. Jouduin tilaan, jossa oli aktiviteetteja lapsille ja iso lattiapinta-ala päällystetty joustavalla vaahtokumimaisella materiaalilla, jossa ei pystynyt etenemään muuta kuin loikkimalla. Kysyin joltain ryhmänvetäjän näköiseltä naiselta, mitä se materiaali oikein on ja se vastasi, että se on eräänlaista kaurasta valmistettua vaahtomuovia. Sitä kuulemma saa ostettua Suomestakin sellaisena rouhemuotoisena, vähän kuin tyynyn täytettä.

Paikallinen ruoka ei sisältänyt tuoreita kasviksia ja seuraavana yönä meille tuli kauhea himo saada salaattia. Yöaikaan siinä kaupungissa oli porttikongit suljettuja ja portinvartijoille piti sanoa salasana, että pääsi läpi. Lähistöllä oli basaari/torirakennus, jossa oli monessa kerroksessa myyntitiskejä. Ajateltiin, että sieltä varmaan saisi kasviksia. Rakennus oli kuitenkin vartioitu, joten varustauduimme kirveillä ja lainasimme kärryt, joihin saaliin voi lastata. Saatiinkin lopulta haltuumme kasviksia eikä ollut näkynyt edes vartijoita, mutta sitten huomattiin, että siellä on myös herkullisen näköisiä karkkeja ja ruvettiin mättämään niitä pusseihin. Silloin vartijat aloittivatkin kierroksensa ja jouduttiin piileskelemään tiskien takana. Ei kuitenkaan ehditty jäädä kiinni, kun heräsin.